Saanasta tuli lumolainen: ”Uskon, että viihdyn tässä pitkään, ties vaikka koko elämäni”
Tavoitteletko entistä pienempää hiilijalanjälkeä? Lue, miksi yhä useampi suomalainen haluaa asua vuokralla nyt ja tulevaisuudessa.
Asumisen kolme ajankohtaista trendiä ‒ arjen helppous, yhteisöllisyys ja vastuullisuus – vaikuttavat vuokra-asumisen suosion taustalla. Vuokralla asuminen ei ole enää pakko tai välivaihe matkalla kohti omistusasumista, vaan tietoinen elämäntapavalinta.
Vuokralla asuvan ei tarvitse jäädä yksin pienemmän hiilijalanjäljen tavoittelussa. Vastuullinen vuokranantaja tekee kestävän arjen ja vastuullisuusteot asukkaille mahdollisimman helpoiksi toteuttaa.
Saana Tuomi on valinnut elää Lumo-kodissa. Häntä kiehtoo vuokra-asumisessa eniten se, että vastuullisuus on mahdollista helposti ja monella tavalla.
Vaivatonta vastuullisuutta
Kun Saanan poika muutti omilleen, äiti ei tarvinnut enää kolmea huonetta vain itselleen. Facebookissa hän törmäsi Lumo-kotien ilmoitukseen.
”Tutustuin uuteen kotiini verkossa ja tein siltä istumalta muuttopäätöksen ja maksoin varausmaksun Lumo-verkkokaupassa”, Saana kuvaa elämänsä suurta itsenäistä päätöstä.
”Hakuprosessin vaivattomuus netissä oli kiva: en joutunut kilpailemaan kenenkään kanssa.”
– Saana
”Ajattelin aiemmin, että Lumo on kallis, mutta nyt tiedän, että sillä rahalla saa myös vastinetta!”
Upouudessa kodissa Saanaa ihastutti eniten keittiö.
”Keittiö on tasokkaampi kuin vuokrakohteissa yleensä. Pidän varsinkin integroidusta liedestä.”
Saana kiinnitti heti huomiota myös rakentamisen laatuun.
”Tässä asunnossa on tasainen lämpö ja todella hyvä äänieristys, ei vedä, eivätkä viereisen työmaan äänet tunkeudu sisään asuntoon.”
Jotain uutta ja jotain vanhaa
Kymmenennen kerroksen parvekkeella ollaan jo todella korkealla. Lasitetulta suurelta parvekkeelta näkyy kauppakeskus Sello Kehä I:n toisella puolella. Alapuolella näkyy kiirehtiviä, pieneltä näyttäviä ihmisiä.
”Kun muutin tähän, minun piti ensin vähän siedättää itseäni, koska pelkään korkeita paikkoja”, Saana tunnustaa.
Nykyisin Saanaa ei enää jännitä katsella avatun parvekelasin aukosta alas omalle pihalle, jossa on upouusi grillipaikka aurinkotuoleineen.
”Piha näyttää todella viihtyisältä, kesällä aion kokeilla ainakin aurinkotuoleja.”
”Eron edellisiin vuokrakoteihin huomaan myös palvelualttiudesta. Lumo-kotien isännöitsijä vastaa sähköposteihin samana päivänä.”
– Saana
Vermon alue on Saanalle ennestään tuttu, lapsena hän asui Pitäjänmäessä.
”Parasta tässä alueessa on meren läheisyys. Tästä ei kävele kauaa Tarvaspäähän Gallen-Kallelan taidemuseolle ja kahvilaan.”
Vermon raviradan läheisyyden huomaa kävelylenkeillä, kun vastaan saattaa pyyhältää hevosia ohjastajineen harjoittelulenkillä.
”Kun vielä emmin, mihin muutan, yksi kriteerini oli, että uuden kodin täytyy sijaita HSL:n AB-vyöhykkeellä – ja niinhän tämä sijaitsee.”
Vermonniitystä pääsee helposti joka suuntaan busseilla ja junalla.
Omia perunoita
Asumisessa kiinnitetään yhä enemmän huomiota kestäviin energiaratkaisuihin.
”Paikallisesti tuotetusta energiasta, kuten maalämmöstä ja aurinkosähköstä, tulee asumisessa valtavirtaa”, ennustaa tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä.
Tiesitkö?
Sisälämpötilan laskeminen asteella pienentää lämmitysenergiankulutusta viidellä prosentilla.
Ruoan paikallinen tuottaminen tulee sekin lisääntymään. Trendi alkoi salaattiruukuista parvekkeella ja viljelylaatikoista yhteisellä pihalla.
”Seuraavaksi kokeillaan todennäköisesti perunamaata kerrostalon pihalle”, Rönkä povaa.
Omavaraisuus ei ole vielä aitoa ja täydellistä, mutta sitä kohti ollaan menossa. Rönkä näkee, että uudet viljelymenetelmät todennäköisesti nivovat ruuantuotannon kiinteistöihin, koska esimerkiksi hydroponinen viljely, eli viljely ilman multaa, onnistuu missä tahansa.
”Voi kuulostaa scifiltä, mutta ehkä meillä on tulevaisuudessa taloissa viljelyhuoneet, joissa kasvatetaan ammattimaisesti ruokaa koko talolle”, Rönkä sanoo.
Kun valitsee vastuullisen vuokrayhtiön, valitsee samalla sen ekologiset arvot ja ilmastotavoitteet.
Asiantuntijat huomioivat kiinteistöjen ja asuntojen suunnittelussa kestävän kehityksen ja luovat edellytykset kestävälle asumiselle asukkaan arjessa. Tämä tarkoittaa muun muassa elinkaariajattelua sekä merkityksellistä palvelu- ja tilasuunnittelua.
Tulevaisuuden asumisen suunnittelu vaatii rohkeutta ja innovatiivisuutta.
Asteella parempi tulevaisuus
Omaan hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa merkittävästi jo asuntoa ja asuinpaikkaa valitessaan, Sitran Kestävä arki -asiantuntija Emma Hietaniemi sanoo.
Hietaniemi kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti neljään asiaan. Hyödyntääkö asunnon lämmitysjärjestelmä uusiutuvia päästöttömiä energialähteitä? Entä mikä on rakennuksen energialuokka?
Kolmanneksi kannattaa kiinnittää huomiota asunnon sijaintiin, mikä vaikuttaa oman liikkumisen päästöihin. Ja viimeiseksi pitäisi pohtia, onko asunto sopivan kokoinen omiin tarpeisiin.
”Turhia neliöitä ei tietenkään kannata lämmittää, vaan valita asunto, jossa on sen verran neliöitä, että arki on sujuvaa”, Hietaniemi jatkaa.
Tällainen on suomalaisten hiilijalanjälki
Suomalaisen hiilijalanjälki: 10 300 kg/CO2e/hlö/vuosi.
Se muodostuu seuraavasti:
20 % Asuminen
29 % Liikenne ja matkailu
18 % Ruoka
33 % Kulutus
Lähde: Sitra.fi
Kylmässä Suomessa lämmitys vie noin kolmasosan asumisen energiasta.
”Helppo tapa laskea omaa energiankulutusta on laskea kodin sisälämpötilaa asteella. Se pienentää lämmitysenergiankulutusta viidellä prosentilla.”
Kylmässä ja pimeässä ei kuitenkaan pidä hytistä arjen päästöjä vältellen.
”Arjessa jokainen voi tehdä pieniä fiksuja tekoja ja pitää mielessä suuremman kokonaisuuden ratkaisut.”
Testaa, miten kestävä sinun elämäntapasi on
Koti koko elämäksi
Saana on sisustanut kotinsa hyvin kauniiksi. Valkoinen ja kesäisen kukkakedon värit vuorottelevat tyylikkäästi. Monen pöydän ja hyllyn päällä on leikkokukka-asetelmia.
”Ostan usein kukkia ja teen niistä omia asetelmia”, Saana kertoo.
Elävä luonto ja sen tulevaisuus on Saanalle tärkeää. Yksi syy valita Lumo-koti oli vastuullisuus. Hän on ottanut selvää, että Lumo rakentaa mahdollisimman pitkäikäisiä, vähähiilisiä sekä materiaali- ja energiatehokkaita rakennuksia. Se on hyvä, koska Saana on tullut jäädäkseen.
”Uskon, että viihdyn tässä todella pitkään, ties vaikka koko elämäni”, Saana sanoo.
Omaa vastuullisuuttaan hän kuvaa hyvin käytännönläheisesti.
”Munat ostan suoraan tuottajalta ja muutenkin suosin suomalaista. Siivouksessa käytän kotimaista, ekologista siivoussaippuaa”, Saana luettelee.
”Roskat lajittelen, ja kun ostan jotain, mietin, haluanko vai tarvitsenko todella tämän?”
Saanalle vastuullisuus on myös vastuuta siitä, että kaikilla on hyvä olla: naapuria tervehditään ja autetaan tarvittaessa ja saadaan itse apua, jos sellainen tilanne tulee.
Haluatko, että arkesi on kotona mahdollisimman sujuvaa ja vaivatonta? Lue artikkelimme arjen helppoudesta
Haluatko yhteisöllisyyden luomaa asumisen iloa ja naapuruston yhteishenkeä? Lue artikkelimme yhteisöllisyydestä
Vastuullisuus ei vaadi ihmetekoja – näin hiilijalanjälki pienenee
Julkaisu 14.6.2022
Kuvat Sanoma Media Finland
”Teemme kovasti töitä sen eteen, että Lumo-kodissa asuminen olisi vastuullisempaa sekä energiankulutuksen että jätehuollon kannalta”, sanoo Lumo-kotien vastuullisuuspäällikkö Niina Turri.
Lumo-kodit kantaa vastuun suurista linjoista, jotta asukkaan ei tarvitse. Mutta asukkaat toivotetaan tervetulleiksi ilmastotalkoisiin: jokaisen sähkönkulutuksella ja veden käytöllä on suuri vaikutus.
Toukokuusta lähtien asukkaat ovat voineet testata Lumo-kodin hiilijalanjälkitestillä, minkä kokoinen oma hiilijalanjälki on suhteessa keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen.
”Testi antaa myös vinkkejä, kuinka omaa jälkeä voi pienentää muuttamalla esimerkiksi kulutustottumuksia ja ruokavaliota kestävämmiksi”, Turri kertoo.
Uutta on myös se, että asukas voi hyvittää lämmityksensä hiilijalanjäljen.
Testaa, miten kestävä sinun elämäntapasi on
Lumo-kodeissa vastuulliset teot ja valinnat on tehty asukkaille helpoiksi. Lumolaiset voivat hyödyntää vastuullisuuteen liittyviä palveluita, kuten yhteiskäyttöautoja ja -pyöriä tai yhä laajemmin myös sähköauton latauspisteitä.
Lumo-kotien tavoitteena on olla kiinteistöjensä energiankulutuksen osalta hiilineutraali toimija vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 Lumo-kodin asuntokohtainen hiilijalanjälki oli 1,4 tonnia CO2e, kun se vuotta myöhemmin oli 1,2 tonnia CO2e. Pudotus oli melkein 20 prosenttia.
”Haluamme, että tämä hieno kehitys jatkuu”, Turri sanoo.
Lumo-koteja on jo noin 37 000. Vastuu on suuri, mutta niin ovat myös mahdollisuudet vaikuttaa.
”Meillä on iso mahdollisuus pienentää ympäristövaikutuksiamme omilla toimenpiteillä sekä kannustamalla asukkaita kestävämpiin valintoihin”, Turri kuvailee.
”Osa Lumo-taloista lämpenee jo nyt uusiutuvilla päästöttömillä energialähteillä ja tällaisia kohteita tulee lisää”, Turri kertoo.
Yhteisissä tiloissa käytettävä kiinteistösähkö on jo nyt 100-prosenttisesti hiilineutraalia, ja tekoäly auttaa optimoimaan asuntojen lämmönsäätelyä säätilan mukaan.
Testaa oma hiilijalanjälkesi
Testaa, miten kestävä elämäntapasi on. Tuloksena saat sinulle räätälöityjä vinkkejä kestävämpään asumiseen ja elämään.
Tee testi
Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua
- Omilla kulmilla
Pasilan monet kasvot – yhdistelmä betonibrutalismia, palveluita ja luontoa
- Talotarinoita
Amurinlinna tarjoaa moderneja Lumo-koteja Tampereen historiallisessa korttelissa
- Kurkistus kotiin
Ulkoilua ja uusia, yhteisiä muistoja – Liuksialan perheen lempikulmat Lahden Anttilanmäessä
- Asumisen trendit ja kehitys
10 vuotta lumoavaa vuokra-asumista