Lumi-inferno, valkoinen kurittaja ja mitä muita nimiä lumipyryillä onkaan. Lumo-talkkareille ja huoltomiehille ne tarkoittavat kovaa työtä, jotta meidän muiden arki olisi hiukan sujuvampaa.

Lumo-kotien huoltopalvelumanageri Kimmo Lehtomäki kertoo, että lumiaurat lähtevät tarvittaessa liikkeelle jo kolmelta yöllä.

– Lumo-talojen huoltojoukoilla on pääkaupunkiseudulla käytössään kuusitoista lumiauralla varustettua Wille-kaupunkitraktoria. Mutta kun kohteita on paljon, ei aura valitettavasti ehdi heti aamulla joka paikkaan.

Reittejä pyritään kuitenkin vaihtelemaan niin, että, jokin kohde ei olisi aina ensimmäisenä ja toinen aina hännän huippuna.

Traktoreille kertyy yhdellä aurauskierroksella ajoa yhteensä 1200 kilometriä.

– Auraajat joutuvat tekemään pitkiä päiviä. Kovimmalla työntekijät ovat silloin, kun lunta tulee useana päivänä perätysten. Lumitöiden jälkeen odottavat sitten vielä muut huoltomiehen tehtävät, Lehtomäki kertoo.

Koska aurat eivät pääse pihalla joka paikkaan, lumitöitä tehdään myös käsin.

– Ne huoltomiehet, jotka eivät aja auroja, puhdistavat kulkureittejä lumikolilla ja lumentyöntimillä. Heidän lisäkseen töihin lähtee myös tarvittava määrä ulkopuolista työvoimaa.

Kun lumitöihin kutsuttu keikkatyöläinen vilkuilee välillä kännykkäänsä, siihen on selvä syy.

– Ulkopuolista työvoimaa varten pihoista on tehty digitaaliset kartat, joihin on merkitty puhdistettavat kohteet. Siitä on helppo tarkastaa, että kaikki tarvittavat paikat tuli hoidettua. Pyrimme kehittämään tätä digitaalista järjestelmää jatkuvasti tarkemmaksi, Lehtomäki selittää.

Hänen mukaansa aurattavat ja kolattavat lumet pyritään mahdollisuuksien mukaan varastoimaan kiinteistön alueelle, sillä lumen kuljettaminen pois on kallista ja vie rahaa jostain muusta toiminnasta.

Sanotaan, että talvi aina yllättää autoilijat, mutta Lumo-talojen lumiauraajia se ei yllätä. Lumitöiden tekemisessä ennakointi on kaiken a ja o. Valmistelut alkavat jo paljon ennen kuin meteorologi Pekka Pouta lupaa seuraavalle päivälle myräkkää. Huoltoyhtiöt seuraavat tarkkaan koko viikon säätiedotteita ja päätökset väen kutsumisesta lumitöihin pyritään tekemään edeltävänä päivänä mahdollisimman aikaisin.

Lumisateet saattavat myös olla hyvinkin paikallisia. Tämän takia vuorossa oleva lumipäivystäjä, huoltoyhtiön työnjohtaja, käy tarvittaessa vaikka paikan päällä katsomassa, tarvitaanko kohteessa lumitöitä.

– Alalla yleinen käytäntö on, että lumitöihin ryhdytään, jos lunta kertyy viisi senttiä. Me olemme liikkeellä yleensä jo ennen tuota, kertoo Lehtomäki Lumo-talojen pihojen aurauksesta.

– Lisäksi kaupunkitraktorien ja aurauslaitteiden hydrauliikka huolletaan jo hyvissä ajoin syksyllä, jotta kalusto on valmiina heti, kun sille on tarvetta.

Mikäli lunta pitää poistaa katolta, niin palvelu ostetaan alan ammattilaisilta.

Lehtomäen mukaan kattoja puhdistetaan lumesta lähinnä silloin, jos putoavasta lumesta aiheutuu vaaraa katukäytävällä kulkeville. Sinänsä kattojen rakenteet kestävät kyllä hyvin lumen painon.

Talvikunnossapitoon kuuluu myös kulkuväylien hiekoittaminen. Tässäkin riittää työtä, kun varsinkin keväällä lumi pakkaantuu ja jäätyy helposti. Lisähaasteita tulee, kun lämpötila sahaa edestakaisin nollan kummallakin puolella.

– Kevättalvella, kun lämpötila käväisee päivällä plussan puolella, niin tätä hissiliikettä tapahtuu myös yhden päivän aikana. Kun jää sulaa, ja vesi sitten taas jäätyy uudelleen, niin hiekoitushiekka päätyy jään sisälle. Tällöin tarvitaan taas lisää hiekoittamista.

Kimmo Lehtomäki kertoo, että lumitöiden tekemisestä tulee asukkailta paljon palautetta, niin risuja kuin ruusua

– Kyllä meillä kovan lumimyräkän aikana koko henkilökunta ja kalusto ovat töissä ja kaikki tekevät parhaansa, Lehtomäki vakuuttaa.

Palautetta hän ottaa silti mielellään vastaan.

– Kaikki palaute auttaa meitä kehittämään ja parantamaan toimintaamme edelleen.