Muovi on edullinen, kevyt ja kestävä materiaali. Niin kestävä, että muovipullon hajoaminen luonnossa vie yli 400 vuotta ja muovikassinkin kymmeniä vuosia.

Siksi luontoon päätyvä muoviroska on noussut yhdeksi kuumimmista ympäristöongelmista. Suuri huoli kohdistuu etenkin meriin ja vesistöihin, joihin päätyy arvioiden mukaan jopa kymmenen prosenttia maailmassa tuotetusta muovista.

Paras tapa estää muoviroskan pääsy luontoon on toimittaa se asianmukaisesti jäteastiaan. Suomessa sekajätteeseen heitetty muovi päätyy polttolaitokseen, jossa siitä tehdään energiaa. Parempi ja hyvää vauhtia yleistyvä keino on kuitenkin kerätä muovi talteen ja kierrättää se uusien muovituotteiden raaka-aineeksi.

Vastuu ympäristöstä ja huoli vesistöistä on saanut suomalaiset heräämään muovin kierrätyksen tarpeellisuuteen. Myös Lumo-talojen asukkailta on tullut vahva toive muovipak­kausten keräysastioiden saamisesta omaan jätekatokseen.

Muovipakkausten kierrätys on jatkuvasti eri kanavissa esiin nouseva teema. Asukkaat haluavat sitä kovasti, ja siihen yritetään vastata, sanoo Kojamon ympäristö- ja energia-asiantuntija Ayla Dinçay.

– Muovipakkausten kierrätysmahdollisuus pyritäänkin tuomaan kaikkiin Lumo-koteihin koko maassa mahdollisimman pian, noin vuoden sisällä.

Uudistus liittyy Kiertotalo-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää entistä kestävämpää asumista. Työ ei tapahdu hetkessä, vaan pienin askelin ja parhaita käytäntöjä monistaen ja jalostaen. Muovin keräys on yksi askel oikeaan suuntaan.

– Jossain vaiheessa määräykset muuttuvat, ja muovipakkausten lajittelua aletaan edellyttää kiinteistöiltä, mutta me haluamme olla siinä eturintamassa, Dinçay toteaa painokkaasti.

Joissain Lumo-taloissa muovin keräystä voivat kuitenkin rajoittaa paikallisten jätehuolto­yhtiöiden omat toimintatavat ja palvelut sekä kiinteistöjen tilat.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY ei ole tarjonnut muovipakkausten keräystä syväkeräyssäiliöihin, joten sellaisiin kohteisiin niitä ei ole myöskään voitu tuoda. Joissain vanhoissa kiinteistöissä puolestaan ei jätekatoksessa välttämättä ole tilaa muovin keräykselle. Näitä haasteita käymme läpi tulevan vuoden aikana, Dinçay sanoo.

Yritysten pakkausmuovin kierrätysaste on Suomessa noin 40 prosenttia, mutta vasta noin 16 prosenttia muovisista kuluttajapakkauksista päätyy kierrätykseen. Muovipakkausten kierrätyksellä on kuitenkin polttamiseen verrattuna kiistattomia hyötyjä ympäristön kannalta.

– Kun materiaali saadaan kiertämään, ei tarvita niin paljon neitseellistä materiaalia. Yksi kilo kierrätysmuovia säästää puolitoista kiloa hiilidioksidipäästöjä, sanoo Fortumin muovituotteiden myyntipäällikkö Kirsi Rantala.

Fortumin vuonna 2016 käynnistynyt muovin käsittelylaitos Riihimäellä lajitteli ja jalosti viime vuonna noin 6 000 tonnia muovijätettä. Se on tällä hetkellä ainoa paikka Suomessa, jossa muovinen kuluttajapakkaus saa uuden elämän.

Rantalan mukaan laitos pystyy hyvin vastaamaan Suomen lähitulevaisuuden tarpeisiin, tärkeintä on nyt laajentaa keräystoimintaa ja saada ihmiset lajittelemaan entistä huolellisemmin.

Muovin kierrätysastiaan kuuluvat kaikki puhtaat muoviset pakkaukset leipäpusseista voirasioihin ja pesuainepulloihin. Ainoa poikkeus on PVC-muovi, jonka tunnistaa merkinnästä 3 tai 03.

– Kierrätettäviä elintarvikepakkauksia ei tarvitse pestä, nopea huuhtelu riittää, Rantala sanoo.

Kun muovipakkaukset saapuvat Riihimäen laitokselle, muovit erotellaan toisistaan infrapunatunnistimilla. Tunnistimet poimivat lajitellusta muovista eri muovilaadut kuten polypropeenin ja polyeteenin. Jatkossa ne käsitellään erikseen uusiokäyttöä varten.

Parhaan lajittelutuloksen saamiseksi eri muovilaadut on syytä irrottaa toisistaan jo kotona, esimerkiksi korkit muovipulloista. Samasta syystä eri muovilaatuja ei saisi sulloa sisäkkäin: ketsuppipulloon tungetut leipäpussit päätyvät linjalla väärään paikkaan.

Lajittelun jälkeen eri muovilaadut syötetään toiselle tuotantolinjalle, jossa niistä puhdistetaan ja pestään mahdolliset metallijäämät, biomassat ja muut asiaankuulumattomat ainekset.

– Esimerkiksi puhdistusaineita sisältävien pullojen huuhtelu olisi tämän vuoksi toivottavaa: meillä on muuten pieni vaahtoamisongelma jalostamolla, Rantala naurahtaa.

Prosessin lopussa lajiteltu, puhdas muovi sulatetaan ja siitä tehdään pellettejä tai pieniä rakeita, jotka käytetään uusien muovituotteiden raaka-aineeksi. Tunnetuimpia suomalaisia kierrätysmuovituotteita ovat esimerkiksi Amerplastin valmistamat kauppojen muovikassit ja Orthexin muoviset kukkaruukut.

Uusiomuovin suosio on vahvassa kasvussa, ja menekkiä kierrätysmateriaalille olisi enemmän kuin Riihimäen laitokselta saadaan ulos.

– Kysyntä on räjähtänyt käsiin. Kierrätysmuovia halutaan joka paikkaan, missä sitä vain voidaan käyttää. Monet valmistajat käyttävät kierrätysmuovia ilman suurempaa mainostamista, mutta nyt sitä on alettu tuomaan enemmän myös julkisuuteen.

Muovia voidaan käyttää uudelleen ainakin 5–10 kertaa, ennen kuin sen laatu alkaa heikentyä. Kertaalleen kierrätettyä muovia voi huoletta heittää keräysastiaan, sillä sen pitoisuudet jäävät niin pieniksi, ettei lopputuloksena saatavan kierrätysmuovin laatu siitä kärsi.

Nekin muovit, jotka eivät sovi kierrätettäväksi, otetaan Riihimäellä talteen.

– Niistä tehdään polttamalla energiaa laitoksen omaan käyttöön, Rantala sanoo. Mereen tai luontoon ne eivät missään nimessä päädy.

Tutustu Lumo-kotien lajittelu- ja kierrätysohjeisiin